Jos pääministeri Sipilällä olisi yksikin pätevä media-alan tunteva asiantuntija, hän ei olisi tehnyt ikinä niitä hirvittäviä virheitä, mitä hän teki tapellessaan Ylen toimittajaa vastaan. Sipilän olisi ennen myllytyksiään pitänyt vetää pitkään henkeä ja ottaa aikalisä, eikä pieni lomakaan olisi ollut pahitteeksi. Siinä kiivaimmat tunteet olisivat tasaantuneet.
Pääministerin ei kannata ikinä lähteä minä olen oikeassa sinä väärässä -leikkiin mukaan. Kukkotappelussa saa aina itsekin haavoja, joten asiat on hoidettava toisin. Tärkeintä on muistaa aina se tosiasia, että poliitikko ei omista Suomessa mediaa eikä voi määräillä sen tekemisiä. Täällä ei ole Berlusconeja eikä Putineita.
Onhan Suomessa ollut ennenkin uskaliaita poliitikkoja, jotka ovat leikkineet tulella median kanssa tapellessaan. Suomen Pankin pääjohtaja Liikasella oli poliitikkoaikanaan tapana ottaa suoraan yhteys heti päätoimittajaan, jos joku häntä sivuava juttu ei miellyttänyt. Nuori pääministeri Esko Aho kävi jatkuvaa sanasotaa toimittajien kanssa. Hän halusi sanoa aina viimeisen sanan, mutta se ei koskaan onnistunut. Töksäyttelevä pääministeri Holkeri jäi ikuisesti historiaan takaisemalla toimittajalle: ”Minä juon nyt kahvia!”