Kansalaisten suurin lähiajan uhka ei ole suinkaan meteoriitin törmääminen maapalloon tai maapallon väitetty lämpeneminen, vaan sanan- ja yksilönvapauden menettäminen.
Sananvapautta rajoitetaan huomattavasti jo useissa maissa. Turkissa sananvapaus on vain presidentti Erdoganilla ja häntä säestävillä lakeijoilla, Venäjällä sananvapaus on vain Putinilla ja hänen laulujaan laulavalla medialla. Turkissa sanan- ja yksilönvapautta rajoittaa joku Orban. Puolan kansa on kyvyttömän hallituksensa takia menettämässä sanan- ja yksilönvapautensa kovaa vauhtia.
Suomessa sanan- ja yksilönvapautta rajoittaa eniten eduskunta laatiessaan uusia sanan- ja yksilönvapautta rajoittavia lakeja muka turvallisuuden takia. Niin sanottujen turvallisuusviranomaisten (supo, poliisi) jatkuvasti lisääntynyt into kansalaisvapauksien kiristämiseksi ei tuo turvallisuutta vaan turvattomuutta.
Nyt kuulemma tarvitaan välttämättä poliisille oikeus täydelliseen nettiseurantaan. Kansanedustajia käännytetään terrorismiuhan pelotteella yksi toisensa jälkeen asian taakse. Tässä armottomassa pelissä kansalaisten yksilön- ja sananvapaudelle ei anneta perustuslain lupaamaa painoarvoa.