Helsingin Sanomat tunnetaan poliitikkoja, julkkiksia ja johtajia esiintuovana mediana, jonka journalistinen pääpaino on suuntautunut kulloinkin vallassa olevan hallituksen kehumiseen ja on siten yksipuolinen ja vääristynyt.
Milloin Hesari päästää tavallisen kansalainen ääneen siten, että hänen joka toista sanaansa ei sensuroida poliittisen painostuksen pelossa?