Suomen sanomalehtien päätoimittajien kaarti on kuin sopulilauma. Minne kilpaileva lehti tähyää, sinne mekin. Sopuliajattelu on turruttanut suomalaisen lehdistön vinkauksia päästeleväksi leikkiankaksi.
Missä ovat esimerkiksi viimeaikaiset Hesarin omaääniset, merkittävät ulostulot? Eipä niitä ole näkynyt moneen vuoteen. Sama koskee muitakin maamme päivittäin ilmestyviä sanomalehtiä. Päätoimittajat istuvat palavereissaan ja he todellakin istuvat, mutta ajatus ei vaan kulje.
Päätoimittajille on kantapään kautta valjennut, että on olemassa toinenkin julkaisukanava, some. Ensin päätoimittajat haukkuivat sen pataluhaksi, mutta ovat sittemmin joutuneet toteamaan, että siitä on tullut pahin kilpailija sanomalehdille. Somen merkitys on kiistaton.